Kilpailu tapahtuma­vieraista kaupunkien kesken on kovaa – Hämeenlinna luottaa sijaintiinsa

Hämeenlinnan tapahtumien infrastruktuuri alkaa olla kunnossa, kun Linnanpuiston kunnostus valmistuu kesäkuun lopussa. Festivaalikesä käynnistyy viikonloppuna.

Puistotyömaa, jossa laajoja nurmialueita, kävelyteitä ja taustalla rakennuksia sekä vettä.
Hämeenlinnan uudistetun Linnanpuiston ensimmäinen tapahtuma on Wanaja Festival 3.–4. heinäkuuta. Tapahtumakäyttöön tarkoitettu alue valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinnassa matkailutulot olivat viime vuonna liki 81 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuoden tuloihin oli noin yhdeksän prosenttia. Muun muassa Suomen talouden vaisu kehitys heijastui myös kotimaan matkailuun.

Tapahtumilla on iso merkitys kaupunkien matkailutulolle ja Hämeenlinnassakin odotetaan tapahtumien tuovan euroja kaupunkiin.

– Tapahtumat tukevat matkailua ja ne myös ruokkivat toisiaan, muistuttaa tapahtuma- ja viestintäkoordinaattori Liisa Puputti Linnan Kehityksestä.

Kilpailu isoista tapahtumista kaupunkien kesken on kovaa. Puputti uskoo, että sijainti on Hämeenlinnan valtti.

– Suuri osa suomalaisista asuu kahden tunnin matkan päässä Hämeenlinnasta. Meillä on uniikki ympäristö vesistöjen ja luonnon syleilyssä. Meillä on paljon erottautumistekijöitä, mikä tekee tästä mahtavan tapahtumakaupungin, Puputti listaa.

Hämeenlinnan tapahtumainfra on monipuolinen. Esimerkiksi Linnanpuisto, Kantolan tapahtumapuisto, Ahveniston moottorirata, Evo, Hämeenlinnan tori, kaupunginpuisto ja pitäjien omat paikat toimivat tapahtumien näyttämöinä.

– Jotta mahdollistetaan tapahtumia, meillä pitää olla tarpeeksi matkailupalveluita, kuten hotellikapasiteettia, majoituskapasiteettia sekä muuta mielenkiintoista sisältöä mikä pidentää matkailijan viipymää kaupungissa, Puputti muistuttaa.

Hämeenlinnassa erilaisia tapahtumia riittää lähes kesän jokaiseen viikonloppuun.

Uusittu Linnanpuisto on tapahtumien pääpaikka

Hämeen keskiaikaisen linnan kupeessa sijaitseva Linnanpuisto on yksi kaupungin tapahtumien keskipisteistä.

Puistoa on kunnostettu viime kesästä lähtien ja nyt remontti alkaa olla loppusuoralla.

Henkilö seisoo nurmella veden äärellä, taustalla rakennuksia ja leikkipuiston rakenteita.
Tapahtuma- ja matkailukoordinaattori Liisa Puputti Linnan Kehityksestä on iloinen uudesta Linnanpuiston kiinteästä lavarakennelmasta, joka näkyy taustalla. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Vaikka Linnanpuisto on nykyisin isojen festivaalien pääpaikka, Kantolan tapahtumapuistollakin on oma roolinsa tapahtumapaikkana.

Puputin mukaan alue mahdollistaa monenlaisen käytön, ei pelkästään massatapahtumia, vaan myös pienempiä ja monipuolisempia.

Puputti kertoo, että kehitettävääkin vielä on. Esimerkiksi tapahtumien kasvava sähkön tarve tulee tulevaisuudessa olemaan asia, johon on kiinnitettävä huomiota.

Aiempaa suurempi keskiaikatapahtuma rakentui Kantolaan

Hämeen Keskiaikafestivaali siirrettiin tänä kesänä Linnanpuiston remontin vuoksi Kantolan tapahtumapuistoon. Aiemmin Kantolan tapahtumapuistossa on nähty maailmanluokan esiintyjiä kuten AC/DC, Guns n' Roses, Iron Maiden ja Metallica.

Myös Weekend-festivaali järjestettiin Kantolassa kesällä 2021.

Tulevana viikonloppuna nähdään, miten alue toimii keskiaikatapahtuman näyttämönä.

– Tämä on hyvin saavutettavissa ja esteetön kulkea. Kenttä on tasainen ja tapahtuma on ollut helppo rakentaa, kuvaa Hämeen Keskiaikafestivaalien päätuottaja Marjukka Suonio.

Keskiaikaisiin vaatteisiin pukeutunut nainen Hämeen keskiaikafestivaalien pääportin edustalla.
Hämeen Keskiaikafestivaalien portit Kantolan tapahtumapuistossa aukesivat perjantaina klo 12. Tapahtuman päätuottaja Marjukka Suonio toivoo, että yleisö käyttäisi tapahtumalinjaa 26, joka liikennöi keskustan ja Kantolan välillä. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Pysäköintiä alueella on tarjolla rajallisesti, joten järjestäjä toivoo, että yleisö käyttäisi julkisia kulkuvälineitä. Tapahtumalinja 26 kulkee keskustan ja Kantolan tapahtumapuiston välillä tapahtuman ajan.

Tämänvuotisessa tapahtumassa myyjiä ja leiriläisiä on enemmän kuin ennen. Yksi leiriläisistä on Kaj Raiskio, joka luotsaa Rastilan kylän viikinkitaistelijoita.

Viikinkipäällikköä esittävä mies irvistää miekka kädessään.
Kaj Raiskio, alias Thorbjörn Rautavarvas, on valmis viikinkeineen kohtaamaan Mäskilän kylän taistelijat Hämeen Keskiaikafestivaalien taistelunäytöksissä. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Keskiaika vei miehen mukanaan 2014, kun hän muutti Hämeenlinnaan. Nyt harrastuksessa on mukana koko perhe.

– Kaikkein parasta on leiritulet iltaisin. Siellä saa jutella ystävien kanssa ja nuolla taisteluiden haavat, sekä käydä jälkipelit taistelujen jälkeen, Raiskio kertoo.