Satakunnassa Kokemäellä sijaitsevaa Orjapaadenkallion pronssikautista hiidenkiuasta on vahingoitettu.
Satakunnan arkeologinen seura kertoo Facebookissa, että hautaröykkiön kivistä oli koottu useita kekoja. Lisäksi paikalle pystytetty muinaisjäännöskyltti oli rikottu.
Arkeologi Teemu Väisänen kertoo Ylelle, että kivet on nyt palautettu hiidenkiukaaseen.
– Olin käynyt kohteella viimeksi vuosi sitten Satakunnan arkeologisen seuran kesäretkellä, jolloin siivosimme röykkiön kivien joukosta kaljatölkkejä ja muita roskia. Tällä kerralla roskia ei näkynyt, Väisänen sanoo.
Arvokas muinaisjäännös
Orjapaadenkallion hiidenkiuas sijaitsee avokallion laella, näköalapaikalla, jossa käy vapaa-aikaa viettäviä ihmisiä. Arkeologinen seura kertoo, että tästä syntyy lieveilmiöitä.
– Muinaisjäännökset ovat ainutlaatuisia jäänteitä menneisyydestä sekä lain suojaamia. Jätetään ne siis myös tulevien sukupolvien ihasteltaviksi, seura vetoaa.
Orjapaadenkallion hiidenkiuas on ollut käytössä todennäköisesti satoja vuosia. Varhaisimmat sinne tehdyt hautaukset ovat tutkimusten mukaan pronssikaudelta, joka kesti 1 500–500 ennen ajanlaskun alkua. Uusimmat ovat rautakaudelta, jopa ajanlaskun alun jälkeiseltä ajalta.
Halkaisijaltaan hiidenkiuas on lähes 20 metriä ja korkeudeltaan jopa lähes puoli metriä.
Suomen tunnetuimmat hiidenkiukaat sijaitsevat Kokemäeltä lounaaseen, Rauman Lapissa Sammallahdenmäellä. Unescon maailmanperintökohteessa on haudattu ihmisiä samoihin aikoihin kuin Orjapaadenkalliolla.
Harvinainen ongelma
Arkeologi Teemu Väisäsen mukaan Kokemäen Orjapaadenkalliolla havaitut tihutyöt ovat harvinaisia Suomessa.
– Mikäli vastaavia vaurioita havaitaan muilta muinaisjäännöksiltä, niistä tulee ilmoittaa museolle, joka käy tarkastamassa vauriot ja vastaa muinaisjäännösten ennallistamisesta.
Väisänen arvioi, että kivien kasaaminen saattaa johtua myös tietämättömyydestä. Hän toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät muinaisjäännösten merkityksen.
Klo 21.57 päivitetty juttuun Teemu Väisäsen kommentit.