Pirkanmaan maakuntamuseo sai hiljattain huolestuttavan tiedon.
Joku oli kaivanut ison kuopan Tampereen Reuharinniemessä sijaitseville Lapinraunioille. Tilannetta lähtivät tarkastamaan arkeologit Vadim Adel ja Kreetta Lesell.
Kuoppa oli huomattavasti syvempi kuin arkeologit olisivat omissa tutkimuksissaan kaivaneet, melkein puoli metriä.
– Kaikki kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla. Kaivaminen voi tuhota jäännöstä, jota ei enää pysty vastaavalla tavalla analysoimaan, ja tietoa voidaan menettää, toteaa Lesell.
Lapinrauniot ovat varhaisen rautakauden hautapaikkoja. Reuharinniemen kahdesta rauniosta isompi on rakennettu mahdollisesti noin 1 500 vuotta sitten.
Tällä kerralla vahinkoa ei onneksi päässyt tapahtumaan ja arkeologit saattoivat lapioida kuopan umpeen suojelutehtävänsä mukaisesti. Vadim Adel arvioi, että asiattomaan toimintaan liittyviä tapauksia osuu Pirkanmaan maakuntamuseon kohdalle pari kolme vuodessa.
– Kun tällaiseen törmätään, kutsumme maanomistajan tai esimerkiksi maankäyttöhankkeissa niiden toimijan paikalle. Sitten asia etenee museovirastolle, joka harkitsee jatkotoimet.
Lapinraunioita Pirkanmaalla
Näsijärven rannoilla on ollut asutusta jo myöhäisellä kivikaudella, todennäköisesti jopa yli 4 000 vuoden ajan.
Kreetta Lesellin mukaan muinaisjäännösten paikat ovat usein maisemiltaan näyttäviä – juuri sellaisia, joille monen tekisi mieli rakentaa mökki.
– On ihana tunne ajatella, että täällä on asuttu näin kauan. Paikkojen kauneuden vuoksi niitä voi suositella myös retkikohteiksi.
Siviilikaivauksia tai aarteenetsintää jo löydetyillä muinaisjäännöksillä ei kuitenkaan saa tehdä.
Lapinraunio saattaa nimenä ihmetyttää Tampereen leveysasteilla. Asialle on kuitenkin perusteltu selitys.
– Tampereella on ollut saamenkielistä väestöä 1000-luvulle asti, ja nimi liittyy siihen, Kreetta Lesell sanoo.
Millainen paikka Reuharinniemi oli rautakaudella ja miten luvattoman kuopan umpeen luominen sujui? Kuuntele arkeologien haastattelu:
