Siirry sisältöön

Shirley Ann Jackson

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee fyysikkoa. Shirley Jackson käsittelee kirjailijaa.
2010

Shirley Ann Jackson (s. 5. elokuuta 1946 Washington D.C., Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen fyysikko. Hän oli ensimmäinen afroamerikkalainen nainen, joka sai tohtorin tutkinnon Massachusetts Institute of Technologystä (MIT). Jackson osallistui sekkaisten teknologioidenkehittämiseen, jotka nopeuttavat ja helpottavat viestintää, ja edisti vähemmistöjen asemaa akateemisessa maailmassa, erityisesti STEM-aloilla.[1]

Jackson aloitti vuonna 1964 opintonsa MIT:ssa, jossa hän opiskeli fysiikkaa toisena kahdesta afroamerikkalaisesta naispuolisesta perustutkinto-opiskelijasta. Vaikka Jackson kohtasi ikätovereidensa suvaitsemattomuutta ja syrjintää, hän keskittttyi opiintoihinsa. Martin Luther King Jr.:n salamurhan jälkeen syksyllä 1968 Jackson aktivoitui, osallistui Mustan ylioppilaskunnan perustamiseen ja laati ehdotuksia joilla helpotettaisiin uusien mustien opiskelijoiden ja henkilökunnan rekrytoimista MIT:hen. Hakijoiden määrä kasvoi yli kymmenkertaiseksi. Samana vuonna Jackson valmistui MIT:stä fysiikan kandidaatiksi. Jackson toimi mentorina vähemmistöihin kuuluville ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Vuonna 1973 Jacksonista tuli ensimmäinen afroamerikkalainen nainen, joka väitteli tohtoriksi MIT:ssä hiukkasfysiikassa.[1]

Jackson aloitti fyysikkouransa Fermi National Accelerator Laboratoryssa (myöhemmin Fermilab) Bataviassa, Illinoisissa. Sen jälkeen hän toimi vierailevana tutkijana Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestössä (CERN) Sveitsissä. Vuonna 1976 hän palasi Yhdysvaltoihin työskentelemään Bell Labsista, jossa hän tutki kaksiulotteisia kiinteän aineen järjestelmiä. Bellissä ollessaan hän tapasi tulevan aviomiehensä, Morris A. Washingtonin, toisen merkittävän fyysikon. Jackson pysyi Bellissä vuoteen 1991 asti; hänen tutkimuksensa siellä vaikutti näppäinpuhelimen, valokuitukaapeleiden, soittajan tunnuksen ja puhelun odotuksen keksimiseen. Vuosina 1991–1995 hän opetti Rutgersin yliopistossa New Jerseyssä. Hän alkoi myös toimia politiikassa ja tarjosi kuvernööri Tom Keanille näkemyksiään siitä, miten New Jerseyn osavaltion yliopistojen tiede- ja teknologiaohjelmia voitaisiin vahvistaa.[1]

Vuonna 1995 presidentti Bill Clinton nimitti Jacksonin ydinvoima-alan sääntelykomission (NRC) johtajaksi. NRC on valtion virasto, joka valvoo ydinaineiden käyttöä Yhdysvalloissa. Hän oli ensimmäinen afroamerikkalainen nainen tässä tehtävässä. NRC:ssä työskentelyn lisäksi hän johti myös kansainvälisiä toimia ydinturvallisuuden edistämiseksi.[1]

Jackson palasi yliopistomaailmaan vuonna 1999, kun hänet nimitettiin Rensselaer Polytechnic Instituten (RPI) johtoon Troyssa, New Yorkissa. Hän oli ensimmäinen musta nainen, joka toimi merkittävän teknologiainstituutin johdossa. Vaikka Jacksonin pyrkimykset muuttaa yliopiston toimintatapoja kohtasivat vastustusta, hän paransi koulun mainetta ja opiskelijamäärää. Höänen johtajakautensa aikana naispuolisten opiskelijoiden osuus RPI:ssä nousi 24 prosentista vuonna 1999 32 prosenttiin vuonna 2017. Barack Obaman presidenttikaudella Jackson toimi presidentin tieteen ja teknologian neuvoa-antavassa neuvostossa (2009–2014) ja presidentin tiedusteluasioiden neuvoa-antavan toimikunnan puheenjohtajana (2014–2017).[1]

Vuonna 2007 Jackson sai Vannevar Bush -palkinnon.[2] Vuonna 2016 presidentti Obama myönsi Jacksonille National Medal of Sciencen, maan korkeimman kunnianosoituksen tieteen ja tekniikan alan panoksista. Jackson palkittiin Ørsted-mitalilla vuonna 2021 erityisesti hänen panoksistaan fysiikan opetukseen.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 Tara Ramanathan: Shirley Ann Jackson britannica.com. Viitattu 5.4.2026.
  2. ↑ The Honorable Shirley Ann Jackson, Ph.D New Jersey Hall of Fame. Viitattu 5.4.2026.
  3. ↑ Shirley Jackson to be Awarded AAPT 2021 Oersted Medal aapt.org. Viitattu 5.4.2026.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Shirley_Ann_Jackson&oldid=23930651”