Qazyğūrtin piiri
| Qazyğūrtin piiri Қазығұрт ауданы |
|
|---|---|
 Qazyğūrtvuoret |
|
 Piiri Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Türkıstanin alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Qazyğūrt |
| Pinta-ala | 4 800 km² |
| Väkiluku (2026) | 117 292 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
Qazyğūrtin piiri (kaz. Қазығұрт ауданы, Qazyğūrt audany) on hallintopiiri Türkıstanin alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Qazyğūrtin kylä. Piirin pinta-ala on 4 800 neliökilometriä.[1][2] Siellä oli arviolta 117 292 asukasta vuonna 2026[3].
Qazyğūrtin piiri rajoittuu lounaassa Saryağaşin piiriin, lännessä Otyrarin piiriin ja Arysin kaupunkiin, pohjoisessa Ordabasyn, Sairamin ja Töle bin piireihin sekä Şymkentin kaupunkiin ja kaakossa Uzbekistanin Taškentin alueeseen. Suurin osa piiristä on 800–1 200 metriä korkeaa vuoristoa. Idässä ovat Qarjantau- (2 000–2 800 metriä) ja Ögemvuoret (3 000–3 600 metriä) ja keskiosassa lounaasta koilliseen ulottuvat Qazyğūrtvuoret (800–1 700 metriä). Länsi- ja luoteisosat ovat kumpuilevaa tasankoa. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kivennäisvesi ja rakennusaineet.[1][2]
Seudulla vallitsee mannerilmasto. Talvet ovat leutoja ja kesät kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –3:sta –4:ään ja heinäkuussa 22–26 astetta. Vuotuinen sademäärä on 250–300 ja vuoristossa 400–700 millimetriä. Jokia ovat Keles, Ögem ja Badam sivujokineen.[1] Vuorilla ja jokilaaksoissa kasvaa marjapensaita, hedelmäpuita, katajia ja kuusia. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, jänis, siiseli ja siperianvuohi sekä varpushaukan, käen ja viiriäisen kaltaiset lintulajit.[2] Piirissä sijaitsee osa Sairam-Ögemin kansallispuistosta[4].
Vuonna 1928 perustettu hallintoyksikkö tunnettiin vuoteen 1963 saakka Qaratasin ja vuoteen 1993 Leninin piirinä[2]. Siihen kuuluvat Altyntöben, Jañabazarin, Jıgergenin, Qaqpaqin, Qarabaun, Qaraqozy Äbdälievan, Qazyğūrtin, Qyzylqian, Sabyr Raqymovin, Şanaqin, Saraphanan, Şarbūlaqin ja Tūrbatin kyläpiirikunnat[5]. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 92,1 prosenttia kazakkeja ja 6,6 prosenttia uzbekkeja[6].
Qazyğūrtin kautta kulkee Şymkentistä Saryağaşiin ja Taškentiin johtava maantie. Piirin läntisimmässä osassa on Orenburgin–Taškentin rautatie. Asukkaiden pääelinkeino on maatalous, joka on keskittynyt vehnän ja värisaflorin viljelyyn sekä karjanhoitoon (nautoja, lampaita ja hevosia).[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 312. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- 1 2 3 4 5 Oñtüstık Qazaqstan oblysy: Ensiklopedia, s. 298–299. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2005. ISBN 9965-9746-1-6
- ↑ Tšislennost naselenija po polu i po tipu mestnosti na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 24.5.2026.
- ↑ O parke Sairam-Ugamski gosudarstvennyi natsionalnyi prirodnyi park. Viitattu 24.5.2026.
- ↑ Klassifikator administrativno-territorialnyh objektov Qazstat. 16.3.2026. Viitattu 24.5.2026.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tšislennost naselenija po otdelnym etnosam Respubliki Kazahstan na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 24.5.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]