Siirry sisältöön

Faventia

Wikipediasta
Faventia
Sijainti

Faventia
Koordinaatit 44°17′10″N, 11°53′0″E
Valtio Italia
Paikkakunta Faenza, Ravenna, Emilia-Romagna
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Länsi-Rooman valtakunta
Alue Regio VIII Aemilia, Italia
Provinssi Aemilia et Liguria (n. 293–395)
Aemilia (n. 395–)

Faventia (lat.; m.kreik. Φαουεντία, Faūentia, Φαβεντία, Fabentia) eli Forum Faventini oli antiikin aikainen kaupunki Gallia cispadanassa Italiassa.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Faenzan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5]

Faventian kaupunki sijaitsi Gallia cispadanassa eli Padus (nyk. Po) -joen eteläpuolisessa Gallia cisalpinassa Via Aemilian varrella lähellä Anemo (nyk. Lamone) -jokea, 10 roomalaista mailia eli noin 15 kilometriä Forum Corneliistä ja saman matkan päässä Forum Liviistä.[2][6] Ravennasta Faventia sijaitsi noin 29 kilometriä lounaaseen.[1]

Antiikin aikaisten itinerariumeiden mukaan Faventiasta lähti poikkitie, joka johti Apenniinien yli suoraan Florentiaan Arnus (nyk. Arno) -joen laaksossa. Etäisyys sinne oli 70 mailia eli vähän yli sata kilometriä.[2][7] Tien väliasemia ei tunneta, mutta se nousi ilmeisesti Anemo-joen laaksoa pitkin.[2]

Roomalaisen sillan jäänteitä Faenzassa.

Faventia perustettiin roomalaisen asutuksen laajentamisen aikana Rooman tasavallan myöhäisellä kaudella.[1] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Faventinus.[2]

Faventia tunnetaan historiassa paikkana, jossa Carbo ja Norbanus kärsivät suuren tappion Sullan sotapäällikölle Metellukselle vuonna 82 eaa.[2][8] Tämän tapahtuman lisäksi siitä on vain vähän mainintoja historiassa, mutta Rooman keisarikaudella se näyttää olleen merkittävä municipium, ja kuten monet muutkin Via Aemilian varrella sijainneet kaupungit, se säilytti vaurautensa myöhäiseen aikaan asti.[2][9]

Faventialla oli taloudellinen merkitys maatalousalueen keskuksena.[1] Seutu oli erityisen suotuisa viiniköynnöksille, ja Varron mukaan se tuotti enemmän viiniä kuin mikään muu alue Italiassa.[2][10] Silius Italicus puolestaan kuvailee sitä mäntyjen kruunaamaksi paikaksi.[11] Plinius vanhemman aikana Faventia oli tunnettu pellavateollisuudestaan, ja sen pellavan sanottiin ylittäneen muut valkoisuudessaan.[2][12] Varhaisella kristillisellä kaudella Faventiasta tuli piispanistuin.[1]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaavakuva Faenzan roomalaisaikaisista kohteista.

Faventiassa oli roomalaisille kaupungeille tyypillinen ruutuasemakaava, joka on suurelta osin säilynyt nykyisen kaupungin asemakaavassa. Se oli linjattu itä-länsisuuntaisena pääkatuna eli decumanus maximuksena toimineen Via Aemilian mukaan.[1] Nykyisin Via Aemilian paikalla kulkevat Corso Giuseppe Mazzini ja Corso Aurelio Saffi -kadut. Pohjois-eteläsuuntainen poikittainen pääkatu cardo maximus kulki nykyisen Corso Giuseppe Garibaldi -kadun linjaa.[13] Alkuperäinen kaupunginmuuri oli tehty opus quadratum -tekniikalla. Keisarikaudella kaupunki laajeni muurin ulkopuolelle, jossa oli myös esikaupunkialuetta. Nykyisesä Faenzassa ei ole säilynyt merkittäviä antiikin aikaisia rakennusjäänteitä.[1]

  1. 1 2 3 4 5 6 7 Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”FAVENTIA (Faenza) Emilia-Romagna, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Smith, William: ”Faventia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Faventia Pleiades. Viitattu 21.10.2024. (englanniksi)
  4. Faventia (Cisalpina) 23 Faenza ToposText. Viitattu 21.10.2024. (englanniksi)
  5. ”40 B4 Faventia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  6. Plinius vanhmepi: Naturalis historia 3.15 s. 20; Strabon: Geografika V s. 217; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.46; Itinerarium Antonini Augusti, s. 126, 287.
  7. Itinerarium Antonini Augusti, s. 283.
  8. Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.91; Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 2.28; Livius: Epitome 88.
  9. Plinius vanhempi: Naturalis historia 7.49 s. 50; Aelius Spartianus: Historia Augusta, Hadrianus 7; Julius Capitolinus: Historia Augusta, Lucius Verus 1; Prokopios: Goottisodat (De bellum Gothicum) 3.3; Itinerarium Burdigalense (Itinerarium Hierosolymitanum), s. 616.
  10. Varro: De re rustica 1.2.7; Columella: De re rustica 3.3.2.
  11. Silius Italicus: Punica 8.598.
  12. Plinius vanhempi: Naturalis historia 19.1 s. 2.
  13. Faventia Brill's New Pauly Online. Brill. Viitattu 21.10.2024. (englanniksi)