Lähdekoodi sivulle Udmurtin kieli

{{Viitteetön|Valtaosa kappaleista on viitteittä.}}

{{Kieli|
| nimi          = Udmurtti
| oma           = удмурт кыл (udmurt kyl)
| kartta        = Udmurt_location.png
| eng           = Udmurt
| fra           = oudmourte
| karttateksti  = Udmurtin puhuma-alue.
| alue          = [[Udmurtia]]
| vir           = [[Udmurtia]]
| määrä         = 340&nbsp;000
| sija          = ei 100 suurimman joukossa
| kunta         = [[uralilaiset kielet]]
| ryhmä         = [[suomalais-ugrilaiset kielet]]<br>[[permiläiset kielet]]
| abc           = [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillinen]]
| huolto        = 
| iso1          = -
| iso2          = udm
| iso3          = udm
}}

'''Udmurtti''' (aiemmin '''votjakki''') on kieli, joka kuuluu [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisten kielten]] [[permiläiset kielet|permiläiseen]] haaraan, jota puhuvat [[udmurtit]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/udmurtti-on-sukua-suomelle/2010227|nimeke=Udmurtti on sukua suomelle|julkaisu=Kaleva|viitattu=2023-12-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Udmurtin lähimpiä sukukieliä ovat muut permiläiset kielet eli [[komin kieli|komi]] ja [[komipermjakin kieli|komipermjakki]].<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.ugri.net/kielet/udmurtti/|nimeke=Udmurtti - M.A. Castrénin seura|julkaisu=www.ugri.net|viitattu=2023-12-12}}</ref> Permiläiset kielet ovat melko lähellä toisiaan, joten udmurtintaitoinen voi [[Keskinäinen ymmärrettävyys|ymmärtää]] melko hyvin komia ja komipermjakkia. Udmurtin kieltä pidetään [[Uhanalainen kieli|uhanalaisena kielenä]]<ref name=":0" />. 

Udmurtin kielen päivää on vietetty vuodesta 2001 alkaen 27. päivänä marraskuuta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://fennougria.ee/udmurdi-keele-paev-on-kaes/|nimeke=Kuidas öelda udmurdi keeles "meie"?|julkaisu=Fenno-Ugria|ajankohta=2020-11-27|viitattu=2021-08-13|ietf-kielikoodi=et}}</ref>

==Historiaa==

=== Kielen nimen alkuperä ===
Udmurtit käyttävät itsestään nimitystä ''udmurt'' (удмурт). Eri murteissa esiintyvät myös muodot ''udmort'' (удморт), ''ukmort'' (укморт) ja ''utmort'' (утморт). Nimi on [[yhdyssana]], ja sen katsotaan muodostuvan osista ''ud'' 'niitty' ja ''mort'' 'ihminen'. [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] suositellaan käytettäväksi nimitystä ''udmurtti'' sekä ihmisestä että kielestä.

=== Kirjankielen historia ===
Udmurtin kirjakielen syntymävuotena pidetään vuotta 1775, jolloin ilmestyi ensimmäinen udmurtin kielioppi. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ilmestynyt kirjallisuus oli lähinnä kirkon ja koulun tarpeisiin luotua tai käännettyä. Myös [[Kaunokirjallisuus|kaunokirjallisuutta]], lähinnä runoutta, on kuitenkin ilmestynyt jo 1800-luvun lopulta saakka.<ref name=":0" />

Udmurtin kirjallisen kauden alussa jokainen kirjoittaja käytti tekstissään omaa murrettaan. Koska udmurtin kielen murre-erot eivät ole kovinkaan jyrkkiä, käytäntö ei tuottanut hankaluuksia. 1920- ja 1930-luvuilla alettiin kuitenkin pohtia yhtenäisen kirjakielen luomista. Toiset olisivat halunneet udmurtille kaksi eri murteisiin pohjautuvaa kirjakieltä, mutta lopulta päädyttiin kompromissiin, jossa kirjakieleen hyväksyttiin piirteitä eri murreryhmistä.<ref name=":0" />

==Nykytilanne==
Udmurtteja on vuoden [[2010]] väestönlaskennan mukaan 554&nbsp;000, joista 339&nbsp;800 puhuu udmurtin kieltä.<ref name="ethnologue">[http://www.ethnologue.com/language/udm Ethnologue: Udmurt] {{en}} Viitattu 29.3.2015.</ref> Udmurtin puhujista 324&nbsp;000 asuu [[Venäjä]]llä.<ref name="ethnologue" /> He asuvat pääasiassa [[Udmurtia]]ssa, mutta lisäksi heitä asuu runsaasti [[Baškortostan]]issa, [[Tatarstan]]issa sekä [[Kirovin alue]]ella ja [[Permin aluepiiri]]ssä. Udmurtti jakautuu kolmeen murteeseen, jotka ovat pohjois-, keski- ja eteläudmurtti. Kirjakieli on kehitetty yhtenäiseksi<ref name=":0" />.

Udmurtian tasavallan asukkaista yli 30 prosenttia on udmurtteja. Maaseudulla udmurtti on kaikkialla valtakieli. Udmurtin kielellä on tasavallassa virallinen asema, mutta käytännössä koulutuksen, median ja hallinnon kieli on [[venäjä]]. Udmurtinkielistä koulujärjestelmää ei ole, mutta kieltä opetetaan maalaiskouluissa aineena. Parhaiten kieli on säilynyt tasavallan eteläosissa, jossa sitä on tukenut ympäristön [[monikielisyys]], sillä alueella puhutaan [[Tataarin kieli|tataaria]], [[Tšuvassin kieli|tšuvassia]] ja suomalais-ugrilaisuus kieliin lukeutuvaa [[Marin kieli|maria]].

Lähes kaikki udmurtit ovat nykyisin vähintään [[Kaksikielisyys|kaksikielisiä]], ja he puhuvat udmurttia ja venäjää. Osa udmurteista on myös [[Monikielisyys|monikielisiä]], ja hallitsevat udmurtin, venäjän ja tataarin. Udmurtin kieltä ei maaseudun suurten, elinvoimaisten ja suhteellisen yhtenäisten puhujayhteisöjen johdosta kuitenkaan voi pitää akuutisti [[Uhanalainen kieli|uhanalaisena]].

Venäjän [[Eurovision laulukilpailu 2012|euroviisuedustajana vuonna 2012]] Bakussa oli udmurtialaisten [[Buranovskije babuški|Buranovon mummojen]] kuoro, joka laulaa rock-väritteistä musiikkia udmurtin kielellä. Myös edustuskappale on udmurtinkielinen.<ref>[http://yle.fi/uutiset/viihde/2012/03/venajan_euroviisumummot_villitsevat_kotiseudullaan_3368303.html Venäjän euroviisumummot villitsevät kotiseudullaan], Yle.fi, Uutiset, viitattu 28.3.2012</ref>

==Kielioppi==
===Kirjaimisto===
[[Kuva:Votskij bukvar.jpg|thumb|220px|Udmurtinkielinen oppikirja vuodelta 1898]]
Udmurtin aakkostoon kuuluu 38 kirjainta.
{| style="border-collapse:collapse; font-size:1em; border: solid #000000 1px; font-family: Verdana, Arial Unicode MS; background-color:#FFFFFF;"
|- style="background-color:#FFFFEF; border: solid #000000 1px;"
! style="width: 5px" |
! style="padding-right: 20px; text-align: left; font-size:1em;" | Kirjain
! style="padding-right: 20px; text-align: left; font-size:1em;" | Äänne
|-
|
| А а
| [a]
|-
|
| Б б
| [b]
|-
|
| В в
| [v]
|-
|
| Г г
| [g]
|-
|
| Д д
| [d]
|-
|
| Е е
| [je]
|-
|
| Ё ё
| [jo]
|-
|
| Ж ж
| [ʒ]
|-
|
| Ӝ ӝ
| [ʤ]
|-
|
| З з
| [z]
|-
|
| Ӟ ӟ
| [ʣ́]
|-
|
| И и
| [i]
|-
|
| Ӥ ӥ
| [io]
|-
|
| Й й
| [j]
|-
|
| К к
| [k]
|-
|
| Л л
| [l]
|-
|
| М м
| [m]
|-
|
| Н н
| [n]
|-
|
| О о
| [o]
|-
|
| Ӧ ӧ
| [e̮]
|-
|
| П п
| [p]
|-
|
| Р р
| [r]
|-
|
| С с
| [s]
|-
|
| Т т
| [t]
|-
|
| У у
| [u]
|-
|
| Ф ф
| [f]
|-
|
| Х х
| [h]
|-
|
| Ц ц
| [ts]
|-
|
| Ч ч
| [ʧ]
|-
|
| Ӵ ӵ
| [ ]
|-
|
| Ш ш
| [ʃ]
|-
|
| Щ щ
| [ʃʧ]
|-
|
| Ъ ъ
| kova merkki
|-
|
| Ы ы
| [ï]
|-
|
| Ь ь
| pehmeä merkki
|-
|
| Э э
| [e]
|-
|
| Ю ю
| [ju]
|-
|
| Я я
| [ja]
|}

==Äänteistö==
===Konsonantit===
Udmurtissa on 29 [[Konsonantti|konsonanttifoneemia]].

{| style="border: solid #000000 1px; border-collapse:collapse"
|- style="background-color:#FFFFEF; border: solid #000000 1px;"
! style="padding-right: 20px" |
! style="padding-right: 20px" | Bil.
! style="padding-right: 20px" | Lab.
! style="padding-right: 20px" | Den.
! style="padding-right: 20px" | Alv.
! style="padding-right: 20px" | Pal.
! style="padding-right: 20px" | Vel.
|-
| style="padding-left: 5px;" | [[Nasaali]]t
| m
| 
| n
|
| ń
| (ŋ)
|-
| style="padding-left: 5px;" | Soinnittomat [[klusiili]]t
| p
|
| t
|
| ť
| k
|-
| style="padding-left: 5px;" | Soinnilliset [[klusiili]]t
| b
|
| d
|
| ď
| g
|-
| style="padding-left: 5px;" | Soinnittomat [[frikatiivi]]t
|
| (f)
| s
| ʃ 
| ʃ̕ ś
| (x)
|-
| style="padding-left: 5px;" | Soinnilliset [[frikatiivi]]t
|
| v
| z
| ʒ
| ʒ́ ź
|
|-
| style="padding-left: 5px;" | Soinnittomat [[affrikaatta|affrikaatat]]
|
|
| (ʦ)
| ʧ
| ʦ́
|
|-
| style="padding-left: 5px;" | Soinnilliset [[affrikaatta|affrikaatat]]
|
|
| 
| ʤ
| ʤ́
|
|-
| style="padding-left: 5px;" | [[Lateraali]]t
| 
|
| l
|
| ĺ
|
|-
| style="padding-left: 5px;" | [[tremulantti|Tremulantit]] (rhotic)
|
|
| r
|
|
|
|-
| style="padding-left: 5px;" | [[Puolivokaali]]t
| (w)
|
|
|
| j
|
|}

Lyhenteiden selitykset:<br>
Bil. = [[bilabiaalinen]]<br>
Lab. = [[Labiodentaali|labiodentaalinen]]<br>
Den. = [[dentaalinen]] (apikodentaalinen)<br>
Alv. = [[alveolaarinen]]<br>
Pal. = [[palataalinen]]<br>
Vel. = [[Velaari|velaarinen]] (palatovelaarinen)

Udmurtin äännejärjestelmää luonnehtii [[obstruentti]]en soinnillisuuskorrelaatio. Äänteitä on enemmän kuin useimmissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Soinnillisten sibilanttien ja affrikaattojen ääntäminen eroaa merkittävästi [[venäjän kieli|venäjästä]]. Toisin kuin useimmissa muissa [[uralilaiset kielet|uralilaisissa kielissä]], udmurtissa [[Paino (kielitiede)|sanapaino]] on viimeisellä [[Tavu|tavulla]]. Tätä on pidetty [[turkkilaiset kielet|turkkilaisten kielten]] vaikutuksena. Udmurtissa ei ole pitkien ja lyhyiden äänteiden oppositiota eikä [[vokaalisointu]]a.

==Kieliopillinen rakenne==

Udmurtti on [[Agglutinatiivinen kieli|agglutinoiva kieli]], jonka sijapäätteet ovat myöhäsyntyisiä ja useimmissa tapauksissa identtisiä komin kielen kanssa. Sijoja on murteesta riippuen 15–17. Kieliopillista sukua ei ole. Nominit, adjektiivit ja adverbit ovat usein identtisiä. [[Possessiivisuffiksi|Possessiivisuffikseja]] käytetään samaan tapaan kuin useimmissa muissa uralilaisissa kielissä. Kolmannen persoonan possessiivisuffiksia käytetään myös määräisenä [[Artikkeli (kielioppi)|artikkelina]]. 

Udmurtissa on kaksi mennyttä aikaa (neutraali ja evidentiaali) sekä [[preesens]] ja [[futuuri]]. Erikoinen piirre on verbien preesens-vartalon merkitseminen frekventatiivisesta [[Verbi|verbinjohtimesta]] syntyneellä [[Affiksi|affiksilla]] futuurin ollessa tunnukseton. [[Kopula]]a ei käytetä, mutta [[predikatiivi]] [[Kongruenssi (kielitiede)|kongruoi]] [[Pääsana|pääsanan]] luvussa. [[Tapaluokka|Moduksia]] ovat indikatiivin lisäksi [[imperatiivi]] ja [[konditionaali]].

Udmurtissa on vapaa [[sanajärjestys]], mutta neutraalit lauseet ovat yleensä SOV-tyyppiä. [[Lause|Sivulauserakenteet]] muistuttavat turkkilaisten kielten vastaavia. Esimerkiksi relatiiviset [[Konjunktio (kielitiede)|konjunktiot]] ovat useimmista uralilaisista kielistä poiketen sivulauseen lopussa.

==Sanasto==

Pääosa udmurtin sanastosta on yhteistä muiden permiläisten kielten kanssa. Kulttuurisanat ovat tavallisimmin lainattu tataarista. Vanhempi turkkilainen lainasanakerrostuma on bolgaarinturkkilaiset lainat. Nylyaikaiseen yhteiskuntaan liittyvä sanasto on tavallisimmin lainattu venäjästä, vaikka 1990-luvulta alkaen on luotu myös runsaasti [[uudissana|uudissanoja]].

Muista suomalais-ugrilaisista kielistä [[marin kieli|marin]] kielellä on ollut merkittäviä lainakosketuksia udmurttiin. Nykyisen Marin tasavallan itä- ja pohjoisosissa on ollut merkittävää udmurttiasutusta, joka on marilaistunut.

==Murteet==

Udmurtin kieli jaetaan kolmeen päämurteistoon, joita etelä-, keski-, pohjoinen murre. Ne ovat keskenään helposti ymmärrettäviä. Venäjän suomalais-ugrilaisista kielistä udmurtin puhuma-alue on kompaktein ja se sijaitsee pääosin Udmurtian tasavallan alueella. Ilmeisesti udmurtilaistuneista tataareista koostuvat [[besermanin murre|besermanin murteen]] puhujat. Murre eroaa huomattavasti muusta udmurtista ja sitä on pidetty jopa omana kielenään.

Udmurtit ovat alun perin olleet jakautuneena useisiin [[eksogamia|eksogaamisiin]] ryhmiin, joita on kutsuttu [[voršudi|voršudeiksi]]. Ilmeisesti eräillä voršudeilla on muista udmurteista poikkeavat [[Etninen ryhmä|etniset]] juuret, sillä näiden nimet ovat eräiden [[obinugrilaiset kielet|obinugrilaisten]] [[etnonyymi]]en kanssa yhteneviä. Myös [[tšuudit|tšuudien]] kansallisuudennimeä vastaava nimi on kuulunut udmurttien voršudinimistöön. Kaksi suurempaa udmurttien heimoa ovat olleet nimeltään Vatka ja Kalmez ja yleensä kaikki udmurtit ovat kuuluneet jompaankumpaan. Näiden välisenä rajana on ollut [[Vjatka|Vjatka-joki]].

== Opetus ja tutkimuksen historia ==

=== Tutkimushistoria ===
1800-luvulla [[Yrjö Wichmann]] ja [[Torsten Gustaf Aminoff|Torsten Aminoff]] Suomesta ja Bernát Munkácsi [[Unkari|Unkarista]] kävivät tutkimusmatkailemassa udmurttien luona. Myös uskontotieteilijä [[Uno Harva]] kävi udmurttien luona 1900-luvun alussa. Heidän käynneistään kului liki sata vuotta ennen kuin länsimaisia udmurtin kielen tutkijoita alkoi vierailla Udmurtiassa 1980-luvulla. Kuitenkin tämän pitkän tauon ajan [[Suomi|Suomessa]] tutkittiin udmurtin kieltä. Monet [[Fennougristiikka|suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen]] professorit tutkivat udmurttia, vaikka se ei ollutkaan heidän pääasiallinen tutkimuskohteensa. Myös udmurttiin keskittyneitä tutkijoita oli, niin Suomessa kuin Unkarissakin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Salminen, Esa-Jussi|Otsikko=Udmurtologien uusi sukupolvi|Julkaisu=Alkukoti|Ajankohta=2001 (nro 2)|Julkaisija=Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta}}</ref>

=== Nykytilanne ===
Udmurtin kieltä opiskellaan Udmurtian kouluissa ja lukioissa sekä [[Udmurtian valtionyliopiston]] udmurttilaisen filologian, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja journalistiikan laitoksella. Udmurtin kielen opetuksella ja opiskelulla ulkomaisissa oppilaitoksissa on suuri merkitys udmurtintutkimuksessa. Unkarissa udmurtin kieltä on opetettu vuosien ajan [[Szegedin yliopisto|Szegedin yliopistossa]] ja [[Budapestin yliopisto|Loránd Eötvösin yliopistossa]] sekä Suomessa [[Helsingin yliopisto|Helsingin]] ja [[Turun yliopisto|Turun yliopistoissa]]. Udmurtin ja muitten suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukselle on omistettu Permistika-konferenssi. Vuonna 2020 järjestettiin konferenssin XVIII kansainvälinen symposiumi. Vuonna 2020 järjestettiin myös kansainväliset opiskelijamessut, joiden aiheena on udmurtin ja muiden suomalais-ugrilaisten kielten opetuksen menetelmät ja teknologiat.

== Katso myös ==
{{Wikikieli|code=udm|kieli=Udmurtinkielinen}}
*[[Tiedosto:Incubator-notext.svg|15px|Incubator]] [[:incubator:Wt/udm|Udmurtinkielinen Wikisanakirja hautomossa]]
* [[Suomalais-permiläinen sanasto]]
* [[Udmurttien kirjallisuus]]
* [[Uralilainen sanasto]]

==Lähteet==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

{{Uralilaiset kielet}}
[[Luokka:Baškortostanin kielet]]
[[Luokka:Permiläiset kielet]]
[[Luokka:Tatarstanin kielet]]
[[Luokka:Udmurtian kielet]]
[[Luokka:Venäjän kielet]]